Matka Ritvan synttäreille 8. Ladessa,Patomäellä

Seuraava kyläpaikka oli Saimi-siskolla.

Kyllä Saimillakin kukat kukoistivat.
Oli taas niin kaunis päivä.
Varjossa istuimme Irma-siskon kanssa ja odottelimme kakkukahvia.

Into taisi kyllästyä meidän siskosten muisteloihin.
Mitä lie miettineen.
Suloseni kuvaili meitä ja tutki puutarhaa.

Meillä kyllä juttua riitti.

Jokainen muistetaan eri tavalla mennyttä, lapsuusaikaa.
Mutta on kiva kuulla miten siskot kokiva lapsuusajan.
Ihan Inkeristä lähtien puhuttiin ja muisteltiin.

Saimi on sellainen mestarikakun tekijä.
Tässä pihalla me nautiskelimme kakkua kahvin kera.
Hyvää on.

Siskon tyttökin tuli meitä tervehtimään.
Tulimme tielle hänen uutta autoa ihailemaan

Siskon tytöntyttö, Paula on kasvanut kauniiksi naiseksi.

Päivi ja Arto katselevat kun Suloseni taas kuvaa meitä.

Paula suostui kuvaan mummojen keskelle.
Kiva kun nuoret tulevat tervehtimään tätiään.

Tällaista tänään. 6/9-15

Matka Ritvan synttäreille 7. Ladessa., Heinlahti

Irma-siskolla on todella kaunis puutarha.

Sitä saimme ihailla.

Irma ei säästä itseään vaan tekee kaikkensa että pihakukat kukkivat ja kasvimaalla kaikki kasvaa.
Into vierellään he ovat todella onnistuneet pihanhoidossa.

Täältä löysin kooprakallan hedelmän.

Mikäs on poseerata kauniiden kukkien edessä ja kauniin siskon vierellä

Täältä lähdimme sitten Saimi-siskon luokse.
Sieltä jatketaan....

Matka Ritvan synttäreille 6. Ladessa., Hollolassa,

Matka jatkui Lahteen.

Irman ja Inton kanssa lähdimme Terolan taimitarhaa kiertelemään.

Näin syksystä ei enään ollut paljon kuvattavaa.
Tässä kuitenkin keltaista kukkaa.

Mikäköhän tämä kasvi onkaan. On kuin villakko.

Puutarhan vieressä on tämä Tuuloksen vanha kirkko.
Tuuloksen kirkossa on noin 200 istumapaikkaa.
Tuuloksen Pyhälle Birgitalle omistettu kirkko on maamme
pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Luki siellä.

Kävimme myös sisällä

HISTORIA

Alun pitäen kirkko on rakennettu todennäköisesti Sairialan kartanokirkoksi. Asiakirjojen mukaan kirkon rakennustyöt aloitettiin 1478 silloisen kartanon isännän Knut Possen toimesta. Kirkon arvellaan valmistuneen viimeistään 1520. Nykyisen asunsa kirkko sai 1950. Kirkon vieressä kohoaa kolminivelinen sipulipäätteinen kellotapuli, jonka Martti Jaakonpoika rakensi vuonna 1780.

Kirkossa on 1400-luvulta peräisin oleva Pyhän Birgitan puuveistos. Alttarin päällä on krusifiksi, joka alunperin on ollut triumfiristi. Alttariseinällä on tuuloslaisen taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelminvuonna 1863 maalaama taulu Kristus Getsemanessa.

Kirkkomaata  ympäröi harmaakiviaita, jonka kupeessa on hirsinen läpikäytävärakennus vuodelta 1841. Tapulin vieressä on kaksi hautahuonetta.

URUT

Kirkossa on Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1966 valmistamat 15-äänikertaiset urut.

Sitten ajoimme Hollolaan.
Kummitytöllä on tässä projeksi käynnissä.
Hänen mummola.
Ovat purkaneet ulkorakennukset ja piha on tasoitettu.
(Kesämökiksi on tarkoitus)

Siskon kanssa tässä päivittelimme työn paljoutta ja muistelimme minkanlainen tämä oli aikaisemmin.
Varmasti tulee hyvän näköiseksi kunhan saavat valmiiksi.

Sitten menimme kummitytön kotia katsomaan.

Ovat täällä saaneet pihan niin kauniiksi.

On lepopaikkojakin kuten kuvasta näkyy, toivottavasti kerkiävät niitä käyttämään.
Toivotan kummitytölle kaikkea hyvää ja siunausta ♥ .

Kävimme sitten ostamassa kultamaalia.
Sisko oli tuonut Isän ja veljen hautakiven kunnostettavaksi.
Suloseni ja Into pesivät ne ja minä sitten maalasi kullalla nimet uusiksi.
Pikku veljeni kuoli jo vauvana v.1946 ja isäni kuoli 1949.
Tämmöistä tänään 3/9-15.
 jatkoa seuraa.

Matka ritvan synttäreille 5 .KiertelyJumalniemen latsilla, pumpun rannalla ja Golgatan kalliolla.

Ajoimme veljen luokse Jumalniemeen.

Sieltä kävelimme alas pumpun rannalle. 

Monet kerrat olimme kesäisin juosseet mäkeä ala pumpun rannalle kymijokeen uimaan.

Monet muistot tuli meileen.

Nyt emme juosseet vaan kävelimme ja muistelimme lapsuus-aikaa. Mansikoita täällä söimme ja sieniä kerättiin sekä vastanoksia. 

Kuinka monet kerrat tästä menimme uimaan.

Ei ollut hiekkarantaa vaan kivikkoa.
Moottorivene kun ajoi ohitse niin laineissa oli kiva uida.
Ei ollut äiti katsomassa miten vaarallisessa paikassa uimme. 

Pumpun rannalta Kotkaanpäin otettu kuva.

Kävelimme latsin päähän. Tänne oli tehty tie viimekesänä mutta nyt oli kasvanut lepikkoa.

Sunilan tehdas edessä ja oikealla Hietanen.

Kaunista kaislikkoa.

Joku on käynyt laittamassa tällaisia merkkejä tiiliskivestä.
Mitäköhän tällä tarkoittaa.

Pelastuskoiria harjoituttavat täällä nykyään.

Kävelimme toista kautta ylös kalliolle.

Tämä kallio lohkare on ollut paikka minne nuorena tulin itkemään kun oli paha olla. Suremaan kun iso-siskot lomailtuaan kotona, lähtivät pois. Myös täällä haaveiltiin ja käveltiin ystävien kanssa. Kuuta ihailtiin ja ilotulituksia kalliolta katseltiin.
Pienemmät siskot leikivät ja kiipeilivät kalliota ylös ym.
Ihme kyllä, ei koskaan sattunut mitään vahinkoa vaikka täällä temmelsivät

Kotini  -1955- 1964. Täältä lähdin ruotsiin.
Äitini kuoli -77 ja sen jälkeen isoveljeni joka oli tullut Amerikasta asusti tätä.  Hänen kuoltuaan  pikkuveljeni muutti tänne..
 Nuo sireenipensaat olivat jo silloin v.-55 tuossa kasvamassa.
Veli on pitänyt taloa kunnossa.

 Tämä on siis ollut meidän 4 nuoremman sisanruksien koti. (Kuvassa keskimmäiset)
Kiitos Reino-veljelle ♥ kun pitää paikkoja kunnossa ja saamme tulla käymään tänne milloin haluamme.
Matka jatkuu....

 

Matka ritvan synttäreille 4.Langinkoskella

Aamulla Valkoselkä tikka oli ilmestynyt Ritvan pihalle.

Kauan aikaa siinä omenapuussa aterio.

En ollut ennen nähnytkää tätä tikkaa.
Lädimme aamusta Ritvan ja Paulin kanssa Langinkoskelle kävelemään.

Sillä oli tekeillä parannuksia.
Tuossa on nyt uusi kahvila, mutta oli valitettavasti kiinni.
Syyskuun alusta on vain viikonloppuisin auki.

Raput oli uusittu, eikä tuota patsasta ollut viimeksi kun käytiin.

silta oli maalattu.

Oli tekeillä aita tuon kallion reunaan.

Täälläkin oli siltaa uusittu. Parhaillaan työläiset oliva siinä mittaamassa, mitä lie.

Ihanasti koski solisi.

Täällä päässä oli rauhallista.

Nuoruusystäväni asuu tuossa joen toisella puolella.
Viimekerralla kävimme häntä tapaamassa.

Kauniit maisemat on heidän ikkunasta.
Siis vastakkaiseltakin puolelta.

Luonnon puistostahan ei puita saa korjata pois jos kaatuu.

Sisälle museoon emme menneet.

Opas museosta tuli ulos ja kertoi vähän paikasta.
Mehän emme olleet ensikertalaisia täällä, mutta oli kiva kuitenkin kuulla hänen kertomana.
Nuoruus paikkojahan nämä on.

Kävely täällä on aina mukavaa. Nytkin antoi ruokahalua, että oli aika mennä syömää.

jatkoa seuraa..