Martkailu avartaa.

Martkailu avartaa.
Nyt matkalle hyvällä mielellä

maanantai 14. toukokuuta 2012

13/4-12 Heidelbergin vanha linna. Osa 2.


Kirteleminen vanha linnan raunioissa otti aikaa.
Välillä piti levätä.
Tuonne sisäpihalle ales halusimme myös mennä, mutta mistä sinne päästään?

Mahtava seinä.

Ketä tässä istuu? Matkaystävämme lepäävät ennenkuin menemme alapihalle.

Otetaan vielä maisemakuvia linnan parvekkeelta.


ja kaiteitten välistä.

Käväistiin linnan isossa puistossa. Itse linna näkyy taustalla.
Kyllä on laajalti ollut puistoa. 


Löysimme raunioitten alapihalle.
 Noomi, kiivetään tuonne ylös.

Täällä ollaan, tulkaa perässä.
Ei kuvasta näy kuinka korkealla ollaan. Eipä tainnut Suloseni uskaltaa näyttää miten rohkeita olemme kiipeämään, hih.
Pelkäsi että seinä romahtaa.
Jos olisimme jatkaneet niin vartija olisi tullut.

Mitäs tuossa ylhäällä lukee. Onko tämä putka, vai kuinka?
Hautakammio varmaan, sillä tuolla sisällä näyttää olevan haamu.

 Eipä ollut sitäkään, kylpypaikka se onkin.
Siinähän on selvästi ammekin ja kuvakin sitä esittää.

Taas maisemaa ihaillaan


Tässä  portti josta menimme sisälle.

Tämä om toiselta reunalta otettu sisäpihalle päin.
Kunhan ei vain linna romahda.

Tuosta alhaalta,  väliköstä on tuo edellinen kuva.

Mitäs tuossa lukee? Luultavasti se on linnanherran muistolaatta. Vuosiluku on ylimmäisenä. Anno MDCLXXXI. KUKA OSAA SEN TULKITA?


Tässä mietitään joko olisi aika lähteä, vai käydäänkö vielä toisella puolella.

Tässä kuva toiselta puolelta.

Ja tämä kaupunkiinpäin.



Korkealla linna seisoo. Kyllä täältä pystyi vartiomaan koko kaupunkia. On tässä ollut rakentamista. 

Tosi laaja puistikko. Kukkia vaan ei ollut, mutta puita kyllä. Luulimme kyllä, että täällä on hieno kukaispuisto, mutta eipä.

Muistatteko minne auton jätimme.  Suumaapa kameralla sinne päin. Ai tuollahan se on parkkitalossa. Suoraan tästä alas, jos hypättäisi ja lennettäisi, niin olisi lyhyt matka. Mutta onpa meillä kaksi jalkaa niin  kävelellään. 

Vielä vilkaisu Reinin sivujoelle.

Tuossa se kirkko on jota tuolta ylhäältä kuvattiin, vai onkohan?
Nyt on rappuset vielä käveltävä alas. Niitä on vain vähän yli 300.

Niinpä sitten ajomme Schwarzwaldiin alkoi.
Siitä seuraavassa.
Jatkoa seuraa>>

10 kommenttia:

  1. Vuosiluvusta en ole varma, olisikohan vuosi 1681...

    Tuota kiipeilyä en pysty tekemään, mutta onneksi sinä teit sen puolestani: kiitos Sylvi.<333

    Tuhannet kiitokset upeista kuvistasi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili-mummo kun muuten olit mukana.

      Poista
  2. Upeaa! Hyvin olette jaksaneet kiipeillä ja nähdä ainutlaatuisen paikan. Milloinhan liene linna rakennuttu?
    Kiitos taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttuli!
      No jos noi numerot pitää paikkansa niin 1681,

      Poista
  3. Upeat maisemat,ja mitä raunioita,kyllä te ketterästi sinne kiipesitte:))

    VastaaPoista
  4. ritva, otti se vähän pohkeisiin.

    VastaaPoista
  5. Sussi, niinpä tykkään minäkin.

    VastaaPoista
  6. Jälleen mahtavia maisemia ja nuo linnat, ne ovat
    kyllä uskomattoman kauniita ja mielenkiintoisia.
    Reinin joki näyttää tutulta...:)
    Mielenkiinnolla odotan jatkoa.

    VastaaPoista
  7. Sirpa. niin onli mahtava linna.
    Reinijoki onkin pitkä joki ja paljon kuultu.

    VastaaPoista