Tonavan vartta, kalkkivuorten reunaa ajellen.

Olemme menossa satumaahan.

Ensin tunnelin läpi, kunhan valo antaa luvan.
Mikä meitä sillä odottaa?

Jylhät kalkkikalliot, kapeaa tietä ajamme. Hui jos vaikka tuolta romahtaisi kivet päälle.

Kyllä ollaan saavuttu ihmemaahan. Kyllä niiin mahtavan näköistä.

Tuolla olisi hauska kiipeillä.

Tämä on toisella puolella Tonavaa.

Tuo on kuin linna, vai mikä sinun mieletäsi?.Ai käsi.
No se on varmaan suojeleva kävi.

Jotenkin on pelottavankin näköistä. täällä kallioiden välissä.

Tie kiemurtelee kallion reunaa, rautatie on vieressä ja
 Tonava virtaa rautatien toisella puolella, mahtavien kallioiden välissä.

Ei ole kuin kapia sola mistä ajaa.

Kalliot muodostavat mitä erilaisimpia kuviota.

Risti näkyy siihen turvaamme.

Pyhimyksiä kallioiden sisälle tehty. 

Nyt ei kuvasta näy mutta tämä on korkealla kalliossa.

Taas tunneli.

En ole kyllä koskaan nähnyt näin mahtavaa.
Kylläpä löysimme hyvän tien.

Pitkälti olemme ajaneet ja aina vain näitä kallioita.
Olisi pitänyt katsoa mittarista kuinka pitkälti.

Eihän nämä lopu koskaan.

Pysähtyä ei voinut, kun on niin kapia tie.

Jotenka kuvataan ajaessa.

Tuolla on kuin jonkun kasvot.

Suumaa, Tuolla joku talo korkean kallion reunassa.
hui.

Tämä on Tonavan toisella puolella.

Niinkuin tämäkin.
Tonavaa ei näy kun on tuolla välissa syvemmällä.

Risti näkyy kauaksi.

Koko ajan on Tonavan vierustaa ajettu.

Nyt tunnelista ulos  ja jokohan ihmemaa loppuu.

Taisi loppua. Joku kylä edessä.

Nyt jätämme jälkeemme nämä maisemat ja jatkamme matkaa uusiin seikkailuihin.

Siinä se rautatie vieressä on koko ajan kiemurrellut ja Tonava sen toisellapuolella. Junalla ajaessa olisi varmaan joki näkynyt.
Seuravan kerran sitten.

Lämpötila on laskennut ja on vain +1.
Eipä olisi uskonut että näin kylmää voisi täällä olla.

Olemme aika korkealla ja lunta sataa.
Laskeudumme alaspäin kiemurtelevaa tietä.
 Mitenköhän tässä käy jos tie jäätyy, kun on kesärenkaat.
Nyt on luotettava Taivaan Isän varjelukseen.

Vielä on alamäkeä ja tuolla alhaalla näkyy jo kaupunki.

On jo nälkä sillä kellokin lähentelee seitsämää ja yleensä ollaan seitsämän maissa hotellissamme syöneet.

Näyttää olevan iso kaupunki. Kirkko erottuu hyvin, nyt vain  ajetaan alas kaupunkiin ja etsitään hyvä ruokapaikka.

Kiitos Taivaan Isälle kun antoi enkelin varjemaan matkamme ja pääsimme turvallisesti alas.
Tultiin siis Tittlingeen.
Kävellään ja  katsellaan vähän kaupunkia.

Näyttää olevan mukavan näköinen kaupunki.
Kauniita taloja ja kirkko edessä. 

Kauniita kävelykatuja ja kauppoja.

Ei mitään ruuhka-aikaa.

Enpä tälläkertaa uskallakaan ottaa härkää sarvesta,
 kun tuollainen pahannäköinen ukko sitä pitelee.
Härkä olisi varmaan halunnut tulla mua tervehtimään.

Tuolla näyttää olevan meille sopiva paikka.
Tänne mennään syömään.
On niin turvallinen nimi.

Hyvinhän ruoka maistui, vaikka ei ollut niin hyvä ruokaa eikä  tarjoilua kuin omassa hotellissamme Glottertaalissa.

Nyt matkaamme kohti Glottertaalia.

Matkalla hotelliimme näkyi, Amerikan armeijanpäämaja.
 Eipä tainnutkaan ollakaan, vaan näkyy olevan baari.

Päivä päättyi tähän, nyt sänkyyn ja uneksimaan ja lataamaan akut.
Huomenna seikkailut jatkuu, menemme Freiburgiin ja sieltä edellen, ai enpä kerrokaan vaan sitten näet.
Hyvää yötä, Jeesus myötä!


Joe ei sua nukuta niin voit katsoa >TÄÄLTÄ < isommassa mittakaavassa enemmän Tonavanlaaksosta.